Valio terveisiä :)

Aika taas istuutua koneen ääreen päivittelemään hieman kuulumisia :) Keväällä vietimme kiireistä aikaa joten se meni lähes huomaamtta ohi. Viikonloput kului mukavasti koiranäyttelyden merkeissä ja viikot töitä tehden ja treenaillen...

Koiranäyttely rintamalla ollaan on mennyt oikein mukavasti, Sirun saldona tälle vuotta onkin jo kolme vara-Sertiä, toivottomalle se tuntuu, mutta jospa se tyttö vielä sinne ykkös pallillekkin joskus yltäisi, onhan Sirpaneidistä kehittynyt viimeinkin vallan viehättävä neito <3

Nyt treenaillaan kovaa tahtia tokoa, alkuvuoden kisakammotukset on jätetty taakse ja mennäänkin torstaina uusin kujein kokeilemaan taas avointa luokkaa. Vaikkei vielä kaikki menisikään putkeen, niin tälle vuodelle aion tahkota meille avoimestakin luokasta koularin! :) Kisoja on siis katseltu pitkälle syksyyn, Voi-luokan startti kuitenkin jää vielä pitkälle hamaan tulevaisuuteen..

Romipojalle on mennyt lujaa :) Ennen kaksi vuotis synttärijuhlia käytiin heittämässä Helin ja Jannen kanssa ikimuistoisen hulvaton reissu kuusamossa :) Ilman kommelluksia ei tietenkään selvitty mutta äidin pikkupoika kuitenkin viimeisteli komeasti nuorten luokan, saaden neljännen sertinsä :)

Sitten kun synttärikakut oli sulateltu vyötäröltä, kolme viikkoa synttäreiden jälkeen Pieksämäen KR näyttelyssä Romi nappasi viimeisen sertinsä, näin ollen kotiin saatiin tuoda ihka ensimmäinen valiokoira! <3

Tokorintamalla treenaillaan ja treenaillaa.... onhan jotain kehitystäkin havaittavissa, mutta paljon on vielä työtä tehtävänä jotta saataisi varmuutta liikkeisiin, puhumattakaan siitä että uskaltaisin pojan kokeisiin vielä ilmoittaa! Ehkäpä syksyn mittaan sekin olisi mahdollista, tavoitteena ainakin ja niitähän pitää olla :)

kevään odottelua

Yrittäisiköhän vielä lujempaa ottaa tavoitteeksi blogissa vierailun, himpun useammin kun kerran kahdessa kuukaudessa :)

Aikaa siis jälleen vierähti ja ollaan me jotain ehdittykkin. Helmikuu oli koe kuukausi :) pyörähdettiin me alkukuusta Parkanossa ryhmiksessä, tuomari vaan ei perustanut paljoa noista kahdesta joten siitä reissusta ei jäänyt muuta kun pari muovinauhaa ja kilometrejä volvon mittariin :)

Kokeissa kuitenkin starttailtiin Romipojan kanssa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Hyvää yritystä oli myös mukana, mutta päätin jättää Romin kuitenkin nyt hetkeksi koe tauolle. Poika tarvitsee vielä varmuutta ja malttia liikkeisiin ja minä löytää sen oikean tavan motivointiin jotta saadaan poika kehään oikeassa vireessä.

Liikkeissä sinänsä ei ole mitään ongelmaa, Romi osaa ne kaikki, mutta minun ohjeistus pitää tulla hyvin määrätietoisesti ja selkeästi apuna kaikki kehonkieli ja valmistelut. Olen päätellyt nyt kaikkien kommentoijien ja meitä auttaneiden neuvoista sen, että Romin hektinen olemus, kontaktista karkaamisen ym. häsläyksen olevan kenties sijaistoimintoa siitä ettei tiedä mitä häneltä vaaditaan.
Yritetään nyt näillä uusilla selkeytetyillä koulutusmenetelmillä hetken aikaa ja osaaminen testataan jälleen muutaman viikon päästä möllikokeessa :)

Sirulla kenties samaa vikaa, tai lähinnä minun jännitys kostautuu sirun höpsöttelyllä ja nuuhkuttelulla. Neuvoksi saatiin vaan se että ensin täytyisi saada oma pää kuntoon jotta Siru pystyisi toimimaan kokeessa oikein. Joten sirun kanssa neuvoksi myös olen saanut vaikeutetumpia harjoituksia, jotta kynnys kokeiden ja treenien välillä olisi pienempi. Niin viisaita sanoja, kumpa osattaisi toteuttaa nämä kaikki käytännössä :)

Romin kanssa pyörähdimme nyt viikonloppuna Valkealan ryhmänäyttelyssä. Matka alkoi varhain lauantai aamuna ja Varkauden kohdalta poimittiin kyytiin vielä Heli, Proppen ja Hilla-neiti. Päivä venyi kohtalaisen pitkäksi, kuitenkin se meni huomaamatta hyvässä seurassa. Naurua riitti, verta vuodatettiin ja saatiin yksi musta silmäkin aikaan.. kaikkea sitä voi sattuakkin koiranäyttelyssä :D

Tulokset kuitenkin kruunasi vielä päivän. 60 enkkua oli ilmoitettu, kuitenkin kaikkien joukosta meidän tiimiläiset pääsivät vallan hienosti palkintosijoille!
Romi-poika starttasi nuortenluokassa, voittaen luokkansa ja lopulta poimittiin pu-kehästä neljännelle sijalle vara-SERT tuli vielä kylkiäisenä :)Isi-proppen PU-1 ja lopulta ROP. Tyttöjen puolelta Hilla neiti PN-1, SERT & VSP :)Tällaisia reissuja lisää :)

Keväämmälle on suunnitelmissa muutama näyttely ja pääseepä tuo romipoika siinä ohella lemmenlomallekkin kuusamon suuntaan toukokuussa :) Koe rintamalla pidetään nyt hetki taukoa, katsastetaan missä mennään noiden möllien jälkeen ja kenties sitten ulkokaudella katsellaan kokeita jo keväälle tai alku kesälle :)

Tammikuun terveiset

Aika jälleen kerran vierähti vauhdilla eikä blogia ole ehtinyt / saanut aikaiseksi aiemmin päivittää. Paljon ollaan kuitenkin ehditty, vaikka mitään maatamullistavia tuloksia ei aikaan saatukkaan, tarkemmin sanottuna ei mitään tuloksia sinne päinkään :)

Uteliammat varmaan tulokset ovat jostain erinäisistä lähteistä jo urkkineetkin, mutta kerrottakoot nyt tässä pienet tiivistelmät tammikuun kokeista ja näyttelystä ihan omakohtaisesti :)

Kisavuonden käyntiin starttasi Sirukoira loppias tokokokeen muodossa. Alkuasetelmat eivät olleen kovin kummoiset, liikkeet etenkin tuo luoksetulo on vielä vaiheessa, lisä jännitystä toi meille uusi kisa-areena Pieksämäen halli, missä ei aiemmin oltu kisattu. No positiivisena jäikin mieleen ainoastaan tuo halli mitä eniten pelkäsin, Siru kun on hieman arvaamaton uusissa paikoissa. Kaikki liikkeet menivät aivan hössötykseksi ja hölmöilyksi, mutta kuten sanottu, Sirulle jäi luultavasti mukava kuva hallista, sillä kivaa neidllä oli suoritusten tarkkuuden sijaan !! Ei kai siitä sen enempää jäimme ilman tulosta ja pisteitä kertyi kokonaista 96.

Sitten rennompi viikonloppu kokeiden sijaan, eli näyttelyreissu Ilomantsiin :) Matkaan lähdettiin jo perjantaina suuntana Jakokoski, missä olimme Helin kestitettävinä koko viikonlopun :)

Lauantaina Romipoika kipitteli liukkaassa kehässä itselleen ERIn luokkavoiton kera, poika jäi kuitenkin ilman SA:ta joten kisaturnee Romin osalta päättyi siihen.
Siru sen sijaan liiteli kauniisti kehässä itselleen tuloksen ERI-1, SA, PN-2 & va SERT :) hieno Sim!! <3>




Sitten 22. päivä vuorossa möllitoko kera molempien sankareiden. Ensin oli Sirun vuoro, joka tälläkertaa tekikin edellistä kertaa huomattavasti parempaa työtä. Hössötys kuitenkin näkyi liikkeissä alentavasti, mutta pysyi onneksi tälläkertaa aisoissa joten tuloksena 167p AVO-1 & sija 2 /5

Seuraavaksi oli Romin vuoro. Alku odotuksia ei sitten Romin osalta ollutkaan sillä ei olla päästy vielä ryhmässä treenaamaan, joten oletuksena oli että ihan mitä vain voi tapahtua. Yllätykseksi poika teki aivan upeaa työtä! Malttoi, jaksoi ja jopa kivaakin sillä oli! Kaikki virhet olivat vähintäänkin odotettavissa, kuten paikallaolo nollaantui... Romi selvästikkin hämmentyi liikkeestä sillä oli tottunut pötköttelemään nuo paikkamakuut tuttuun tyyliin yksin :) 1min 15s meni jotta Romi kyllästyi nousi hetkeksi seisomaan ja kipitti iloisena minun luo... ;)

kuitenkin hienosti ensikertalaiselle 140 pistettä ALO2 sija 6/8 <3>



Sitten kuun lopulla Sirun toinen AVO-koe, mikä meni kyllä selvästi alta odotusten. Sikäli Sirun liikkeiden varmuudesta ei ollut toiveet kovin korkealla, mutta kisapaikkana oli tuttu treenihallimme joten kuvittelin että liika hössötys jäisi vähemmälle...mutta tuo kaunis haave jäi todellakin kauas todellisuudesta, hössötys vähintäänkin tuplaantui edelliseen ja kaikki liikkeet menivät todella alta tasomme!!

Kieltämättä olen erittäin pettynyt, sillä minne kaikki tuo hurja treenaamisen tulos on kadonnut... Ilmeisesti on otettava pieni tuumaustauko ja löydettävä ongelman ydin, jospa se olisi jollain tapaa ratkasitavissa. Ehkäpä vaikeuksien kautta voittoon pätisi tähän avo-luokkaankin, tai sitten edessä on luovutus... Tuolla koiralla nimittäin ei ole asiaa VOI-luokkaan vaikka jollain muotoa ykkönen avosta joskus saataisikin.

Eli pettymyksiä, mutta myös pieniä onnen hetkiä ja onnistumisia kuitenkin tähän kuukauteen ja näihin kokeisiin mahtui :)

Hyvä mieli itselleni on jäänyt ainakin omasta uskalluksesta ja suorituksista :) Vaatii paljon jo näinkin kokeneelta kisajännittäjältä lähteä kokeisiin yhden koiran kanssa, saati sitten kahden.

Aina ei todellakaan voi onnistua etenkin kun kyseessä on kaksi pientä spanielia, mutta ainakin on yritetty eikä kisastartit ole jääneet puheasteelle vain pysyttiin sikäli tavotteissa... Itselleni kun teot merkkaa paljon enemmän kun suuret puheet, jos ei kisaa ei voi myöskään tulla ilmi ongelmia joita ilmenee vain kisatilanteessa, ensi kerran kokeeseen voikin mennä taas asteen verran viisaampana!

Sivumme sai pieniä ilmemuutoksia kaamosajan piristykseksi :) Pikkuhiljaa ne alkavatkin olla viimeistelyä vailla valmiit ja avautuvat pian. Helmikuuta jatketaan samaan malliin luvassa muutamat kokeet sekä pientä hienostelu näyttelykehän laidalla myös :)